Juha Sipilä herättää ajatuksia
Keskusta valitsi itselleen puheenjohtajan, joka ei ole suomalaisille tuttu. Hän ei ole erottunut julkisuudessa oikein suuntaan tai toiseen. Sipilä ei ole karismaattinen tai aatteen palossa elävä. Hän on diplomi-insinööri, uskovainen perheenisä, ehkä vähän kuin Flanders Simpsoneista. Minulle hän on kysymysmerkki, jonka vuoksi selasin läpi hänen kirjoittamansa lätyskän Suomi 2020-luvulla.
Tämä on saatavissa Sipilän kotisivuilta pdf-tiedostona. Minulle kirjan kautta Sipilä avautuu vihreään talouteen nojaavana poliitikkona, joka on perhekeskeinen ja pienyhteisöihin kannustava. Hänen puheensa kaikkialla elinvoimaisesta Suomesta kannattaa ottaa vakavasti, sillä kirjassa puhutaan juuri tästä, siis etätyöskentelystä ja vihreästä taloudesta. Puuyliopisto on mainittu myös ideana.
Sipilä pitää itseään modernina alkiolaisena. Tämän näen hyvänä asiana. Alkiolaisuus on pienen ihmisen puolella olemista kasvottomia voimia vastaan, kuten kapitalismia. Sitä Sipilä pitää kriisissä olevana, mitä se onkin. Elinkeinovapaus on sallittu asia, keinotteluvapaus ei. Tämä idea tuodaan esille.
Itse näen kokoomuksen olevan kovin businesshenkinen, kovien ja kylmien henkien puolue. Sipilää on pidetty jossakin lähellä kokoomusta olevana. En kirjan perusteella usko tähän. Sipilällä on hyvä asenne luontoon ja sen suojelemiseen, ekologisia ratkaisuja ylipäätään hän pitää politiikassa olennaisina. Sipilän kokemattomuus politiikassa on tässä mielessä hyvä asia, hänellä ehkä on tervettä idealismia ja luovuutta ratkaista asioita ihmisyyttä suojelevalla tavalla. Kristillisen moraalin näen myös hyvänä asiana, ja toivon että siihen ei liity hänessä suvaitsemattomuutta, joka monesti vaivaa ihmisiä uskossa.
Pelkona keskustan uudessa puheenjohtajassa on, että puolue vieraantuu ihmisten todellisuudesta, antautuu markkinavoimien johdettaviksi ja luovuttaa sen lopunkin itsemääräämisoikeudesta EU:lle. Kiviniemen johdossa tuli ainakin minulle sellainen olo, että kyse Keskustassa oli kokoomuksen laimennetusta versiosta. Perussuomalaiset yhteiskuntakritiikissään ovat saaneet kaikupohjaa äänestäjistä, kyse oli myös protestista erityisesti silloista Keskustan politiikkaa vastaan. Ja kritiikki tuli syystä, Kiviniemi ei riittävästi reagoinut siihen, eikä ollut vakuuttava pääministerinä, vaan Kokoomuksen vietävänä.
Jos Sipilä epäonnistuu työssään, Keskusta kuihtuu pois. Sille ei ole tilaa porvaripuolueiden kentässä, jossa Kokoomus on ykkönen. Jos Sipilä lupaustensa mukaan on alkiolainen, puolue voi menestyä. Perussuomalaisilla oli mahdollisuus kehittyä oikeaksi alkiolaiseksi puolueeksi, mutta se hirtti itsensä ihmisoikeuskysymyksiin. Soinin välinpitämättömyys on suorastaan rikollista. Toivon että voisin äänestää Keskustaa seuraavissa vaaleissa. Toivon että olisi olemassa ihmisarvon puolue, kun muut puolueet eivät tunnu asiasta kovin välittävän. Muuten vaihtoehdot ovat kovin vähissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti