Pari asiaa hirvenmetsästyksestä
Hirvenmetsästysporukka Uukuniemellä makkkaranpaistossa
Metsästyskortti on siis hankittu, ase ostettu ja merkki ammuttu. Mielessä hohtaa jahdin jännitys porukassa, joka voi olla tuttu tai tuntematon. Nykyaikainen jahti tapahtuu koiralla, joka päästetään luontoon mahdollisimman tuoreille jäljille. Metsästäjät käyttävät siimaa yleensä yksityisteiden varsilla. Hirvi katkaisee langan, ja aamulla tämä huomataan. Jos on syytä olettaa, että hirvi(et) ovat vielä metsästysalueella, koira päästetään tuoreille jäljille ja koiramies seuraa GPS-paikannuksen avulla koiransa liikkeitä. Passimiehet piirittävät alueen, ja pyrkivät kaatamaan eläimen yhdellä tarkalla laukauksella sen yrittäessä murtautua läpi saarrostusketjun.
Huomioon otettavat asiat:
- Hyvä ja pirteä mieli, joka syntyy hyvin nukutun yön jälkeen, ja tuhdin aamiaisen ravitsemana.
- Zen-buddhalainen lehmänhermoja vaativa asenne passissa, jossa luonnon seuraaminen saattaa jatkua useita tunteja.
- Passievästä taukoja varten. Termospannullinen kahvia tai teetä. Limonadia, iso pullo. Meetvursti, juusto ja kinkkuvoileipiä. Makkaraa paistettavaksi, sekä sinappia.
- Jahtiryypyt otetaan jahdin päätyttyä. Eikä välttämättä silloinkaan.
- Aseturvallisuus ja ampumasektorien noudattaminen ovat elintäkeitä.
- Jahdin johtajan ohjeiden noudattaminen, vaikka joskus ne väärälle tuntuisivat.
- Kaadon jälkeinen saaliin noutaminen pois luonnosta tapahtuu yhteisvoimin. Samoin ruhon kuljetus nylkypaikalle, vinssaus ja nylkeminen. Puhumattakaan suolistuksesta kaatopaikalla.
- Saaliin jako tapahtuu tasapuolisesti, samoin kustannukset jaetaan tasan.
Hirvenmetsästys on joukkuetoimintaa, ja parhaimmillaan on myös miehisen veljeyden kokonaisvaltainen kokemus. Siinä on myös positiivinen maanpuolustushenkinen sävy. Palkintona myös on riistaliha, jonka käyttöarvo on hyvin korkea makunsa jo luonnonmukaisuutensa vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti